Blogihiljaisuus johtui yhdestä bittiavaruuteen hävinneestä kirjoituksesta, jota en enää jaksanut ruveta uudelleen kirjoittamaan ja viime viikko oltiin Alpeilla. Vietin siis 30-vuotissyntymäpäiväni Mont Blancin juurella, pienessä mökissä kamalassa päänsäryssä. Illaksi onneksi pääsin tolpilleni ja syötiin kunnon ateria Kullan kanssa aperitiiveineen, punkkuineen ja samppanjoineen. Kiitos muuten kaikille ystäville ja sukulaisille tekstareista, korteista ja lahjoista. Kuten täällä sanotaan: Ei olisi tarvinnut, mutta tarvitsi kuitenkin. ;)

Lauantaina kotiuduttiin ja illalla juhlittiin synttäreitä Johannes Kastajan luona, koska Jean on allerginen kissoille eikä sen takia voi koskaan tulla meille talviaikaan. (Kesällä kyllä, koska silloin voidaan olla ulkona.) Nessi oli kennelissä eiliseen asti, joten voitiin hyvin nauttia erilaisia alkoholijuomia ja nukkua Johannes Kastajan sohvalla ja lähteä sieltä sitten suoraan Nessiä hakemaan.

Olo on masentunut tällä hetkellä. Paluu arkeen on aina rankka ja nyt ei ole enää tiedossa mitään suuria reissujakaan, koska päätettiin siirtää häämatka ensi vuoteen. Appivanhemmat eivät paljon huomioineet miun synttäreitä ja se ketuttaa hieman, koska Paikallisen Porton 30-vuotissynttärithän merkattiin mahtavalla aterialla ja kultakellolla. No, mitään kultakelloahan mie en kyllä todellakaan haluaisi, mutta tuo epätasa-arvoisuus ottaa päähän ja rankasti. Mutta joo, lässynlässyn, c'est la vie ja siihen on totuttava. Vanhentuminen masentaa. Ei ne numerot minuu haittaa toisaalta, mutta tieto siitä, että olen nyt hakannut päätä seinään tällä planeetalla 30 vuotta on aika tyrmäävä. Mitään en ole saanut aikaan. Naimisiin menin ja maata olen vaihtanut, mutta muuten ei niin mitään, rien, nada, nothing, nichts. Ei edes lapsia. Oma äitini oli kuitenkin vasta 24 vee, kun miut sai. Tekisi mieli vaihtaa työpaikkaakin. Ahdistaa niin paljon tää perheyritys, jossa kaikki on niin epämääräistä. Raja työntekijän ja perheenjäsenen välillä kun on niin vaikea vetää.

Mutta nyt en jaksa enää valittaa. Taidan lähteä pyöräilemaan ja tuulettamaan päätä. Muuten tämän blogin suhteen olen ajatellut "profiloitumista" eli puhua enemmän asiaa kuin vain oman navan ympärillä pyöriviä juttuja. Olen jo kehitellyt juttuja mm. Ranskan työkkäristä eli Assedic-Anpe-kaksiyhteydestä.