Olen jo aikaisemmin maininnut, kuinka upeat säät täällä Provencessa on syksyllä. Varsinkin juuri näin lokakuussa. Syyskuu on yleensä sateinen ja tulvainen, mutta lokakuu on mitä upein kuukausi vuodessa. Illat ja yöt ovat jo varsin viileitä, mutta päiväsaikaan lämpötila on sellaista pariakymmentä, usein 25 astetta. Kaikista hienoin on kuitenkin valo! Se on sanoinkuvaamaton. Nytkin istun tässä työkoneen ääressä hotellin yhdistetyssä työhuone-ruokailuhuone-olohuoneessa ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, mutta se on paljon alempana ja valo on jotenkin lämpimämpää, oranssimpaa. Juuri loistava sää lähteä ulkoilemaan tai vain istuskella terasilla café crèmeä nautinnollisesti hörppäillen. Taidanpa nyt vihdoin ja viimein pumpata Tunturini kumit uuden karhealla pumpullani, jonka viikko sitten ostin ja lähteä pyöräilemään. Kaikille, jotka haluaisivat lomalle Provenceen, suosittelen ehdottomasti lokakuuta. Rauhallista, väljää kaikkialla, koska turisteja on vain kourallinen ja varsinkin suomalaiselle lämpötila on ihanteellinen.  

Pyöräilystä sainkin sopivan aasinsillan seuraavaan asiaan. Tein nimittäin toissapäivänä suursiivouksen vaatekaapissani. Poistin sieltä kaikki pieneksi menneet (hirveesti kutistuneita vaatteita! Oisko ilman kosteudella jotain tekemistä asian kanssa?), totaalisen kulahtaneet ja alunperin virheostokset. Nyt on taas tilaa ostaa lisää, mutta nyt on ongelmana, mitä teen noille ihan hyville, mutta ei minulle sopiville vaatteille. Parhaimmat annoin eilen Nolwennille, joka palautti paristakymmenestä vaatekappaleesta vain yhden liian ison hameen. Vitsi, miten olin iloinen, kun sain kaverin iloiseksi ja miun monet vain kerran pidetyt vaatteet, jotka olivat kokeneet tuon mysteerisen kutistumisilmiön, saivat nyt toisen mahdollisuuden ja kaiken lisäksi miulla on mahdollisuus vielä nähdä ne. Jonkun toisen päällä, sopivina ja upeina eikä vain vaatekaapin kaukaisimmassa nurkassa, hyljättyinä. 

Oli muuten aika masentava kokemus tuo vaatekaapin suursiivous. Kokeilin nimittäin useita siltä-ja-väliltä-vaatteita. Siis oikeesti, olen ollut todella hoikka joskus opiskelujen alussa, koska tuolloin ostamani vaatteet eivät nyt enää istuneet tai housunnappi ei mennyt kiinni ja läskit pursui kaikkialta. No, se nyt on toisaalta ymmärrettävää, sillä opiskeluaikana en samalla tavalla napostellut ja harrastanut mielialasyömistä kuin nyt, koska ei ollut yksinkertaisesti varaa. Söin ainoastaaan nälkääni ja kerran viikossa saatoin törsätä ja ostaa sipsipussin tai karkkia. Ja varmaan se on totta, että iän myötä paikat vaan leviää...Tosi ihanaa, ei yhtään ahdista tuo kolmenkympin täyttyminen, kele!

Iskä on muuten viikon päästä täällä. Se tulee lyhyelle syyslomalle meijän iloksi. Äiti ei pääse, koska sillä on niin paljon töitä. Ohjelmassa on ainakin päivävaellusta Cévenneillä ja tutustumisretkiä pikkukyliin. Nessi Nepsukka tulee saamaan taas paljon liikuntaa ja väsymätöntä rapsutusta ja hemmottelua. :)