Toivottavasti ei tullut nuolaistua ennen kuin tipahtaa joulun suhteen. Viime aikoina on nimittäin ollut hieman vastoinkäymisiä. Uusi miestarjoilija, joka aloitti heinäkuun alussa ja jonka sopimus on solmittu syyskuun loppuun asti, osoittautui täydeksi kusipääksi. Kymmenpäiväisen koeaikansa se oli suhtkoht siedettävä, mutta sittenpä alkoikin tapahtua. Viime viikolla se sai neljältä vakkariasiakasperheeltä valituskirjeet todella epäkohteliaan ja suorastaan törkeän käytöksensä takia. Jopa viereisen kylän postin työntekijät olivat saaneet kyseisen henkilön epäammattimaisesta käytöksestä osansa, kun olivat olleet meillä syömässä. Ei ollut Appiukko postista palatessaan hyvällä tuulella, kun sai tuollaista kommenttia. Nyt sitä ei ole näkynyt varmaan viikkoon, koska me ei haluta sitä enää illallista tarjoilemaan ja lounasaika ei sille käy, koska se hoitaa päivisin tytärtään. Kaveri siis itse päättää, milloin se tulee töihin tai tuleeko ollenkaan! Joka tapauksessa me ei haluta sitä erottaa, koska silloin jouduttaisiin maksamaan sen palkka kolminkertaisena sinne syyskuun loppuun asti. Siks toisekseen se oli sanonut meijän harjoittelijatytöille, että se odottaa vaan, että myö erotetaan se ja sen takia tekee työnsä mahdollisimman huonosti. Meijän ei tarvitse maksaa sille, koska se ei ole tullut töihin uusien työtuntien puitteissa, mutta ilmeisesti koko homma on vielä monimutkaisempi. Tänään nimittäin kuulin Anopin sanovan, että mennään vaikka oikeuteen jos ei muuta. Onneksi ollaan löydetty tuon idiootin tilalle kaksi aivan helmityttöä - sisarukset Virginie ja Nathalie - , jotka ovat nopeita, ahkeria ja iloisen hymyileväisiä.

Toinen vastoinkäyminen tuli tämän viikon alussa, kun yksi kokeista kaatui keittiön portaissa ja satutti selkänsä. Se on nyt sitten sairaslomalla vielä viikon. Toinen kokki (ruikuttaja joka on olevinaan pääkokki) on nyt sitten niin väsynyt ja rasittunut, koska on joutunut tekemään töitä kahden puolesta, että se vaan ilmoitti olevansa ensi viikon alussa kolme päivää vapaana. Anoppi joutuu siis kokkaamaan kolmena päivänä - ikää 64 vee. ja toinen olkapää puoliksi invalidisoitunut - , mikä tarkoittaa mm. sitä, että ravintola suljetaan ulkopuolisilta asiakkailta ja vain hotelliasiakkaat saa ruokaa. Mikä taas meinaa rahan menetystä! Ranskalaiset on kyllä ainakin hotelli- ja ravintola-alalla työntekijöinä ihan surkeita - työtäpelkääviä valittajia, joilla ei ole minkäänlaista moraalia eikä ammattiylpeyttä. Piste. Appiukko aikookin ensi vuonna palkata koko hotellin täyteen puolalaisia työntekijöitä.

Kaikista ihmeellisintä miusta on näissä tilanteissa se, että työnantajalla ei ole minkäänlaista turvaa eikä tukea. Tuon tarjoilijankin kanssa oltiin alussa ihan aseettomia, koska se voi tehdä mitä haluaa, mutta myö tarvittiin ns. vakava työvirhe (=faute grave) ennen kuin voitiin ruveta tekemään mitään. Sitten tulivat onneksi nuo vakkariasiakkaat hätiin kirjeineen ja se on nyt meille hyvä peruste vaihtaa kaverin työvuoro illasta aamuksi. Oma vika, jos ei ilmaannu töihin.