Aixissa oli mukavaa. Navigaattori meinasi tosin jättää meijät pulaan olemalla toimimatta, mutta sitten se onneksi heräsi henkiin juuri Aixiin saavuttaessa. Ilman sitä ei varppina oltaisi löydetty perille.

Syötiin lounasta Aurin ja Pierren kauniin valoisassa kodissa ja Kulta sai suloisesta Meiri-tytöstä uuden ystävän. Meiri höpötti iloisesti sekä suomeksi ja ranskaksi ja se se vasta oli herttaista! Jospa meilläkin joku kaunis päivä on kaksikielisiä naperoita...Lounaan jälkeen menimme kävelylle Aixiin ja Auri piti ilmaisen opaskierroksen. Kaupunki vaikutti todella kauniilta, vaikka harmaassa säässä se ei oikein päässyt oikeuksiinsa, ja ilmapiiri oli rennon hienostunut. Äitin ja Iskän kanssa voisimme vaikka käydä siellä uudelleen. Iskä tulee meille nimittäin jo maanantaina ja Äiti perjantaina perästä.   

Meikäläisen blogi on nyt täynnä tällaista tyhjänpäiväistä pälätystä, mutta täytyy sanoa, että nyt ei valituta. Tylsää miulla edelleen on, mutta se on ihan itsestä kiinni. Tekemistä kyllä on, mutta asioihin tarttuminen on niin vaikeata. Tänään on kuitenkin pakko taas terästäytyä, sillä toiseksi viimeinen verkkokurssi alkaa. Kohta on sekin terva juotu!