Ajan kulumistahan ei voi estää. Ei niin ja se on niin ärsyttävää. Ärsyttävää on olla myös tällainen helposti hermot menettävä etukäteen tuskailija. Nyt tuskailen, koska kohta (9 päivän päästä...) pitää lähteä takaisin Ranskaan. Kukaan, joka ei ole koeknut tällaista samanlaista koti-ikävää ei voi ymmärtää, miten voikaan ahdistaa päivien kuluminen, kun tietää, että pian on taas lähdettävä ja milloinka sitä taas voi nähdä perhettä ja ystäviä ja tehdä kaikkia kivoja suomalaisia juttuja. Tosi tyhmäähän se on, että energiaansa tuhlaa tällaiseen märehtimiseen, kun voisi nauttia nyt näistä hetkistä ja päivistä täysillä. Seize the day! Paskan marjat, helpommin sanottu kuin tehty.

Kulta ei ole vieläkään kunnossa. Sillä on nyt näköhäiriöitä ja tänään mennään kavereitten luota suoraan päivystykseen. Ulkomaalaisille kun ei terveyskeskusaikoja anneta kattokaas, niin pitää mennää päivystykseen. Kerran ollaan siellä jo käyty tällä reissulla ja diagnoosi oli tasapainoelimen häiriö, jota Kulta ei todellakaan usko. Se on varma, että sillä on jotain vakavampaa. Mie otin tänään jo pultit, koska ärsyttää, kun se on koko ajan netissä ja etsii kaikenlaisia selityksiä tuolle sen ololle ja tottakai sieltä löytyy kaikkia kauhuskenaarioita. Miksei se nyt voi vaan uskoa, että sillä on se tasapainoelimen häiriö ja se menee sitten itsestään pois?!? Ja tuo silmähomma on nyt varmasti vaan ihan erillinen ongelma eikä millään tavalla liity päässä vippaa -oloon. Kyllä mie ymmärrän, että sitä huolettaa, mutta kun lääkäri on jo tavattu ja diagnoosi on saatu, niin nyt voitaisiin sitten vaan odotella joulua ja nauttia. Mutta ei. Tää joulu menee ihan kiville.