Tepa pyysi edellisen postauksen kommenttilaatikossa kertomaan, millainen on tavallinen ranskalainen koti ja millaista on tavallinen ranskalainen arki. Valitettavasti meidän kahden hengen talous on aika huono esimerkki, sillä meidän arkemme ei todellakaan ole tavallista. Mutta Tepaa auttaakseni edes hieman voin kertoa, millaista arki on tuntemissani ranskalaisissa perheissä. Huomioni ovat sitten aikalailla yleistäviä, joten jos jollakulla muulla on muuta tietoa tai erilaisia kokemuksia, niin kommenttilaatikko on aina olemassa.

Keskivertoranskalaistalot ja -asunnot ovat aika pieniä, sillä asuntovero tietääkseni määräytyy asunnon pinta-alan mukaan ja kyseinen vero on suhteellisesti aika suuri. Harvoissa taloissa on esim. vierashuone ja sen takia monesti vierailulle tulevat sukulaiset ja ystävät majoitetaan hotelliin. Rikkaitten talot ovat tietysti asia erikseen. Sähkövirta on sama kuin Suomessa ja pistokkeet samanlaisia (eli Tepan ei tarvitse ostaa tyttärelleen adapteria). Omituisin ja epäkäytännöllisin asia ranskalaisissa kodeissa on erillinen vessa, jossa ei ole lavuaaria. Se on yleensä pieni pömpeli, jossa on vain pönttö. Toimituksen jälkeen pitää etsiä kylpyhuone käsien pesua varten ja tästä varmaan johtuu, että ranskalaiset eivät paljon käsiään pese vessassa käynnin jälkeen. Vieraissa huusholleissa tämä on hieman kiusallista, sillä yleensä ranskalaiset kodit ovat aika sokkeloisia ja vessa ja kylppäri eivät ole suomalaiselle tavanomaisessa paikassa ja pitää etsiä ja yleensä lopulta kysyä talon asukkailta. (Mie ainakin haluan vessassa käyntini sujuvan mahdollisimman huomaamattomasti ilman, että sitä täytyy koko porukalle kuuluttaa...)

Keittiöissä ei tietenkään ole kuivauskaappia vaan sen paikalla on joko pieni ikkuna tai sitten vain tylysti seinä. Astianpesushowhun kuuluu siis astioiden kuivaus pyyhkeellä ellei omista sitten niin suurta kuivatustelinettä, että kaikki astiat mahtuu siihen kuivumaan tai astianpesukonetta. Astianpesukone on kuitenkin aika harvinainen ja näin on varsinkin vanhoissa taloissa. Astiaharja on lähes tuntematon kapistus ranskalaisille. Omani tuotan vanhempien mukana Suomesta. Ranskalaiset käyttävät pesusientä astioitten pesuun - sellaista, jossa on toinen puoli karkea. Sillä samalla sienellä sitten pyyhitään myös pöydät. Myös ranskalainen keittiöpyyhe on aika monipuolinen: sillä kuivataan astiat, pyyhitään keittiön eri pintoja, kuivataan kädet jne. Meilläkin on sellaisia kavereita, jotka pesevät kätensä keittiössä vessassa käynnin jälkeen ja kuivaavat kätensä astiapyyhkeeseen, vaikka suomalaiseen tyyliin miulla on astiapyyhkeen vieressä (froteinen) käsipyyhekin. (Miun järjen mukaan frotee materiaalina on tarkoitettu käsille ja ohut, puuvillakangas astioille, mutta ilmeisesti se ei ole näin yksinkertaista...)

Tavallinen ranskalainen arki on tietääkseni aika perhekeskeistä, mikä ei ole kyllä suuri ihme, sillä pitkistä työ- ja koulupäivistä johtuen viikolla ei jää paljon aikaa "kylillä luuhailuun". Perusranskalainen toimistotyöntekijä aloittaa työnsä klo 9 maissa ja lopettaa sen iltakuudelta. Työpäivät venyvät pitkiksi mielestäni aivan järjettömän klo 12-14 ajalle ajoittuvan ruokatauon takia. Tuo 12-14 on ihan pirullinen, sillä sinä aikana ei periaatteessa mikään toimi. Naiset kiiruhtavat hakemaan lapset koulusta ja laittamaan näille ruokaa ja usein myös miehilleenkin.

Ranskalaiset syövät suomalaisiin verrattuna aika kevyen aamupalan: kahvia ja croissantti. Puoliltapäivin syödään lounasta ja illallinen töitten jälkeen, klo 19-20. Ateriat eivät välttämättä ole mitään usean ruokalajin aterioita, mutta yleensä ainakin pääruoan lisäksi  syödään juustoja ja hedelmä jälkiruoaksi. Ranskalaiset syövät paljon pastaa (sellaisenaan ilman kastiketta huom.) ja sitä onkin helppo ja nopea valmistaa pitkän työpäivän jälkeen. Yleensä kotona perheen kesken syötävät ateriat ovat aika yksinkertaisia ja monimutkaisempia useamman ruokalajin aterioita valmistetaan, kun on vieraita. Lapsille syötetään välipalaksi kaikenlaista moskaa: sokerisia mehuja ja limppareita, keksejä, suklaata yms. (Ei ole ihme, että jo teineillä on hampaat ihan mustat ja osa puuttuu! Ainakin kaikki meidän harjoittelijat ovat olleet mustahampaisia...)

Juomatavoista sen verran, että ranskalaiset eivät harrasta suomalaistyyppistä humalahakuista juomista. Humala tulee, jos on tullakseen, mutta se ei ole itsetarkoitus. Illanvietot alkavat aina aperitiivillä eli apérolla ja sen jälkeen syödään tai lähdetään ulos tilanteesta riippuen. Baarissa jokainen maksaa vuorollaan kierroksen ja vaikka kierrokset eivät tulisikaan täyteen ei se haittaa. Ranskalainen on avokätinen eikä laske joka penniä. Suomalainenhan ostaa itse juomansa tai jos kaveri hakee, niin mukaan annetaan raha ja kyllä ne loppurahat muistetaan takaisin pyytää! Tuollainen  käytös on ranskalaiselle hyvin vierasta ja äkkiä saa ahneen ja saidan maineen, jos alkaa joka penniä laskemaan. Jos ravintolassa syödään porukalla, niin laskun loppusumma jaetaan yleensä tasan henkilömäärän mukaan ja kaikki maksavat saman verran huolimatta siitä, mitä ovat tilanneet. Ranskalainen ei myöskään koskaan tule kylään tyhjin käsin, vaan isännille tuodaan esim. viinipullo, kukkia tai jotain jälkiruokaa (kakku tai leivoksia leipomosta tai jotain itse tehtyä).

Voilà, Tepa, toivottavasti näistä oli jotain apua ja iloa. Toivon kommentteja em. asioihin muilta Ranskan eläviltä tai muuten vain näitä ranskalaisia tapoja tuntevilta.